torstai 31. maaliskuuta 2016

Ruoka-Suomianimaatio


Yksi hauskimmista projekteista hankkeessa on ollut tämä Ruoka-Suomianimaatio. Se tehtiin Luonnonvarakeskuksen tutkija Riitta Savikon kanssa, ja animaation tarkoitus on esitellä eri paikkakunnille tyypillisiä ruoantuotantoja. Animaation kanssa oli vaikeuksia, sillä siihen aiotut "välidiat" eivät kerta kaikkiaan suostuneet latautumaan Gifcreatoriin (tai oikeastaan niitä ei saanut sieltä animaationa ulos). Niistä tulee todennäköisesti tälle animaatiolle intro, jolla esitellään asia mitä animaation avulla voi sitten kerrata.


keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Maan kasvukunnon tarkkailua Google Earthissa

Maan kasvukunnon arviointiohjeet avoimen nettiaineiston avulla on koonnut Harri Hakala.

Google tarjoaa ilmakuvia, joita voi hyödyntää peltolohkojen kasvukuntoa arvioitaessa.
Peltolohkot-palvelussa voit syöttää tilan numeron, ja palvelu näyttää tilan lohkot googlen kartalla. Palvelu laittaa ilmakuvassa/kartalla lohkojesi päälle korostusvärin. Näin voit esim. havainnollistaa tilasi lohkotilannetta silloin, kun keskustelet tilasi kehittämisestä muiden kanssa.

Tarkemmat havainnot onnistuvat paremmin paljailla kuvilla ilman korostusväriä Googlen kartoilla. Kuvausajankohdasta ja kuvien laadusta riippuu, mitä kaikkea kuvista näkee. Parhaimmillaan niistä näkee paljon esim. kasvuston vahvuudesta ja vesitaloudesta.
Google Earth –sovelluksessa näkyy kuvauspäivämäärä alalaidassa. Selaimen kautta googlemapsilla katsotaan samoja kuvia, mutta siellä ajankohtatietoa ei näy. Google Earthissa voi katsoa googlen aiempia ilmakuvia. Tällä hetkellä niitä on melko vähän käytössä, mutta niitä tulee vähitellen lisää. Klikkaamalla työkalupalkin kellosymbolia saat näkyviin liukusäätimen, jonka avulla voit liikkua eri ikäisten kuvien välillä.

Erityisesti vesitalouden kannalta on tärkeää tarkastella lohkojen pinnanmuotoja. Tämä onnistuu maanmittauslaitoksen tarjoamien laserkeilausaineistojen avulla. Maan kasvukunnon asiantuntija Tuomas Mattilaopastaa ja näyttää myös videossa kuinka maanmittauslaitoksen aineisto saadaan käyttöön halutulta alueelta, visualisoidaan korkeustiedot ja siirretään ne Google Earthin kuvaan. Näin saadun kartan hyödyntämistä vesitalouden pohdinnassa Mattila tarkastelee toisessa videossa.

Kasvien gallup kartalle

Kasvien gallup kartalle on Jälkiä kartalle -hankkeessa kehitetty menetelmä. Tiedoston voi napata itselleen myös täältä.

Aihe
Kasvien galluphaastattelu  
Tavoitteet
Oppilaat ymmärtävät kasvien erityispiirteitä, kasvupaikkoja sekä erilaisia tapoja valmistautua talveen. Oppilaat tutustuvat käsitteisiin  heinä, ruoko, varpu, pensas ja puu sekä yksivuotinen ja monivuotinen. Lopputuloksena on karttapohjalla näkyvä videokokonaisuus, jonka avulla on helppo pohtia myös sijainnin merkitystä kasvin kasvulle.
Kohderyhmä
2-4 lk oppilaat, esim. viidessä 3 hengen ryhmässä
Kesto
N
4-5 x 30 min, muunneltavissa
Tarvikkeet
Mobiililaite, jolla voidaan kuvata videoita
Kirja tai nettisivustot, joilta haetaan tieto käsitteistä
Valmistelut

Ohjelma, ensimmäinen oppitunti  

Käydään luokassa läpi muutamia kasveja ja niiden tuntomerkkejä. Voidaan käsitellä termit puu, pensas, varpu, ruoko ja heinä. Voidaan katsoa valmiiksi kartalta kohteet, joihin mennään kasveja etsimään.
Kierretään lenkki tai ympäristö (koko luokan kanssa tai parissa ryhmässä eri kohteet, riippuen aikuisten määrästä) etsien erilaisia kasveja. Kuvataan joko etukäteen valitut kohteet tai etsitään kustakin kasviryhmästä kohde reitiltä kuvattavaksi ja kartalle merkittäväksi (kuvaan sijaintitiedot päälle, merkitseminen paperikarttaan tai mobiilikarttaan). Olisi hyvä, jos reitti olisi melko laaja ja sen varrella olisi erilaisia elinpaikkoja. 

Toinen oppitunti

Käydään kuvat läpi luokassa ja tunnistetaan vielä niissä olevat kasvit. Jaetaan luokka ryhmiin, joista kukin perehtyy yhteen kasveista: Millainen varsi kasvilla on? Mikä on kasvin nimi? Millaiset lehdet sillä on? Löytyykö jostakin kuvia kasvista eri vuodenaikoina? Lopuksi mietitään, millainen luonne kasvilla olisi jos se osaisi puhua meille ja millaisella tuulella kasvi mahtaa näin loppusyksystä/alkutalvesta olla.
Ryhmät esittelevät kasvinsa muille esim. postereilla.
Kolmas oppitunti

Palataan ryhmätyöskentelyyn ja mietitään nyt, mitä kasvi meille vastaisi jos se osaisi puhua. Osaisikohan kasvi kertoa ihan vain yleiskuulumisensa tältä vuodenajalta? Mitä suunnitelmia kasvilla on seuraaville kuukausille? Keksitään kysymykset, joilla saamme selville kasvin suunnitelmat seuraaville kuukausille. Käydään kysymykset läpi koko luokan kanssa ja sovitaan yhteinen haastattelurunko.
Neljäs oppitunti

Harjoitellaan dialogin kirjoittamista: Yhdistetään  kysymykset ja vastaukset kirjoitetuksi haastatteluksi. Pohditaan, kuka ryhmästä sopisi eläytymään kasvin rooliin ja toimimaan kasvin äänenä, kuka taas olisi sopiva haastattelija. Haastattelijana voi toimia myös useampi oppilas. Harjoitellaan kirjoitettua dialogia luokassa lukemalla paperista. Kokeillaan, voisiko kasviääni vastata suunnilleen kirjoitetulla tavalla ilman paperiakin.


Palataan maastoon ja etsitään kasvit uudelleen. Kuvataan kasvista haastatteluvideo, jossa käydään läpi luokassa harjoiteltu dialogi. Opettaja lisää videot karttapohjalle niihin kohtiin, missä kasvit kasvavat. 

Jatkoa

Toistetaan gallup lumen tultua, kevään auringossa ja kesällä. Tehdään myös erikoiskirjeenvaihtajien gallup. 


Erikoiskirjeenvaihtajien gallup:
Missä lähellämme on kasveja, jotka eivät selviäisi Suomen talvesta? Ruokakaupan hyllyssä, ikkunalaudalla, kirjan kuvissa? Valitaan taas ryhmille omat kasvit, nyt näistä eksoottisemmista yksilöistä. Selvitetään, missä kasvit kasvavat ympäri vuoden ulkona ja millaisilla paikoilla ne parhaiten viihtyvät. Mietitään kasvien luonne, kirjoitetaan dialogi ja kuvataan uudet haastatteluvideot lavastaen kasvit omaan ympäristöönsä. Videot voidaan lisätä karttaesitykseen ”samaan aikaan toisaalla…” –introlla.